Suomalainen kamppailu elää vahvaa nousukautta, eikä yksittäisten epäonnistumisten pidä antaa hämätä: kasvulle on edelleen valtavasti tilaa.
Suomalainen kamppailu elää ennennäkemätöntä nousukautta, mutta onko suurin hype jo nähty ja väistämätön alamäki edessä?
Erityisesti silloin, kun joku uusista promootioista epäonnistuu, kuulee näkemyksiä, kuinka tämä oli nyt tässä tai että Suomessa ei yksinkertaisesti ole tilaa useammalle isolle kamppailuorganisaatiolle.
Hyviä uutisia. Potentiaalia on vielä vaikka kuinka paljon. Mutta miksi?
Menestys ei synny pelkällä potentiaalilla
Miksi epäonnistumisia sitten tapahtuu, jos asiat ovat niin hyvin? Vaikka potentiaalista yleisöä todistetusti on, mikä tahansa kamppailutapahtuma ei ole automaattisesti taloudellinen tai urheilullinen menestys.
Kun useimmat uudet promootiot järjestävät vasta ensimmäisiä tapahtumiaan tai ovat siirtyneet selvästi aiempaa suurempaan mittakaavaan, toimivan konseptin löytäminen vaatii väistämättä kokeiluja.
On selvää, että osa kokeiluista tulee epäonnistumaan. Promoottori voi yliarvioida kiinnostuksen, epäonnistua markkinoinnissa tai arvioida väärin sen, millainen tapahtuman on oltava kiinnostaakseen yleisöä.
Promoottorin onkin syytä arvioida tarkkaan tappionsietokykynsä ja riskinhallintansa, mutta myös Suomen kamppailukenttää ja sen kilpailutilannetta. On ymmärrettävä, mitä onnistuneen tapahtuman järjestäminen nykyisessä kilpailussa todella vaatii.
Ice Cage ei saanut asemaansa ilmaiseksi
Ice Cage on todistanut, että Suomessa voidaan täyttää jäähalli kamppailuyleisöllä. Se on tehnyt sen useampaan kertaan, vaikka Ice Cage 4:n jälkeen monet uskoivat sen olleen vain kertaluonteinen poikkeus.
Max Hynninen on ymmärtänyt, miten promoottorin homma Suomessa tehdään. Häntä tai Ice Cagea ei voi suoraan kopioida, mutta hänen tekemisestään voi ottaa oppia. Hynninen osaa ottaa huomioon monet pienet yksityiskohdat, jotka yhdessä vaikuttavat tapahtuman lopputulokseen.
Menestys ei kuitenkaan synny saman tien. Ice Cage on rakentanut Suomessa sellaisen brändin ja aseman, että jäähalli myydään nopeasti loppuun jo pelkällä ilmoituksella uudesta tapahtumasta.
Yhtään otteluparia ei tarvitse olla julkaistuna, sillä aiemmista tapahtumista vakuuttunut yleisö luottaa siihen, että kattaus tulee olemaan priimaa.
Uusi promootio joutuu ansaitsemaan yleisönsä
Kun uusi promoottori julkaisee Hakkaa Päälle Fight Nightin, tapahtumalla ei vielä ole valmista yleisöä. Paikkakunnalla voi olla paljon ihmisiä, jotka seuraavat kamppailua ja ovat ostaneet esimerkiksi Ice Cagen striimejä. He ovat potentiaalista yleisöä, mutta eivät osta automaattisesti lippua vain siksi, että uusi kamppailutapahtuma järjestetään lähistöllä.
Tapahtumaa pitää markkinoida, ja promoottorin pitää tunnistaa huippuottelijoiden lisäksi ne henkilöt, jotka saavat ihmiset ostamaan lippuja. Pelkät ottelutaidot eivät aina ratkaise sitä, kenestä yleisö kiinnostuu.
Tässä myös promoottorilla on iso rooli. Ottelijasta voidaan rakentaa yleisöä kiinnostava nimi tuomalla hänen persoonaansa, tarinaansa ja muita kiinnostavia puolia esille. Parhaimmillaan yleisö ei tule enää paikalle ainoastaan katsomaan hyvää ottelua, vaan seuraamaan ottelijaa, johon sillä on syntynyt jonkinlainen side.
Pelkkä uusi brändi ja lupaus tasokkaista otteluista eivät vielä riitä suurmenestykseen.
Varsinainen työ alkaa kuitenkin vasta tästä. Yksittäinen tapahtuma ei vielä tarkoita promootion menestystä. Menestystä on se, että tapahtuma toistuu ja kasvaa. Yleisön on lähdettävä hallista tyytyväisenä. Vain silloin se ostaa liput seuraavaankin tapahtumaan ja pyytää kaverit mukaan.
Ensimmäinen tapahtuma voi olla jopa lievästi tappiollinen, kunhan promoottori ei joudu sillan alle. Todellinen tuotto tehdään myöhemmin. Ei Max Hynninenkään tienannut merkittäviä summia kahdella ensimmäisellä Ice Cagella. Vasta kolmas oli iso hitti ja neljäs räjäytti pankin.
Tärkeää on siis kasvattaa oma yleisö ja samalla promootion omia vakio-ottelijoita, jotka ovat yleisölle tuttuja. Heitä yleisö tulee katsomaan jatkossakin, kun henkilöillä ja näiden tarinoilla alkaa olla heille merkitystä.
Nyt joku voi miettiä, miksi olen näin huolissani promoottorien taloustilanteesta. Tapahtumien tuotto järjestäjälle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, koska niiden järjestäminen on erittäin työlästä, eikä kukaan tee sitä kovin montaa kertaa, ellei siitä hyödy lainkaan tai joutuu jopa maksamaan itse.
Lue myös: Miksi suosikkisi ei kohtaa kovinta vastustajaa? Vastaus löytyy kolmen tahon pelistä
Jääkiekko paljastaa kamppailun valtavan potentiaalin
Mistä sitten tiedetään, että potentiaalia on? Vastaus löytyy yksinkertaisesti jääkiekosta.
Suomessa järjestetään tänä vuonna todennäköisesti 10 – 15 yli tuhannen katsojan kamppailutapahtumaa. Näistä vain muutama pääsee yli 5 000 katsojan.
Jääkiekon SM-liigassa järjestettiin viime kaudella 540 ottelua, joissa yleisökeskiarvo oli noin 4 800 ja kaikkein pienin yleisömäärä 1 502 Mikkelin Jukurien runkosarjapelissä.
Jääkiekon valtavat yleisömäärät eivät ole syntyneet hetkessä. Monelle suomalaiselle jääkiekko ja hallilla käyminen ovat vuosikymmenten aikana muodostuneet osaksi kulttuuria – jopa sukupolvelta toiselle siirtyväksi perinteeksi. Lapsena hallille on lähdetty vanhempien mukana, ja myöhemmin omat lapset on viety katsomoon.
Kamppailulla on nyt mahdollisuus alkaa rakentaa omaa vastaavaa perintöään. Suomessa kyllä riittää urheilusta kiinnostuneita ihmisiä, mutta heidät täytyy saada kiinnostumaan kamppailusta, ostamaan lippu ja ennen kaikkea palaamaan hallille uudestaan.
Kamppailun ei tarvitse päästä lähellekään jääkiekon yleisömääriä. Vaikka kamppailutapahtumien yleisömäärä viisinkertaistuisi nykyisestä, oltaisiin edelleen vain murto-osassa jääkiekon luvuista. Kamppailuskenen kannalta tällainen kasvu olisi kuitenkin järisyttävä.
Kasvulle on tilaa sekä halleissa että ruuduilla
Kasvu ei tarkoita sitä, että jokaisen promootion pitäisi heti tavoitella tuhansien katsojien halleja tai yrittää vallata koko Suomen kamppailumarkkinaa. Ensimmäiseksi pitää ymmärtää, missä tapahtuma järjestetään, kenelle sitä myydään ja kuinka paljon yleisöä on realistista saada paikalle.
Promoottorin ei kannata markkinoida tapahtumaa suurempana kuin se on tai uskoa omaan tuotteeseensa niin paljon, että realismi unohtuu. Uudella promootiolla ei ole Ice Cagen tunnettuutta tai UFC:n kaltaisia tähtiä, jotka myyvät tapahtumaa jo pelkällä nimellään. Yleisö pitää ansaita.
Siksi tapahtuma kannattaa rakentaa aluksi sille yleisölle, joka on realistisesti mahdollista tavoittaa. Paikallisesti kiinnostavat ottelijat, tarinat ja vastakkainasettelut voivat olla paljon arvokkaampia kuin yritys näyttää heti valtakunnallisesti suurelta promootiolta.
Sama koskee striimimyyntiä. Striimin kautta tapahtuma voi tavoittaa huomattavasti hallia suuremman yleisön ja tehdä merkittävän osan liikevaihdostaan, mutta silloin myös markkinoinnin pitää keskittyä sen myymiseen. Beazt Fight Night on osoittanut, että tapahtuma voidaan rakentaa vahvasti striimiyleisön varaan.
Samalla promoottorin pitää oppia tuntemaan ottelijansa. Parhaat ottelijat eivät automaattisesti ole niitä, jotka myyvät eniten lippuja tai striimejä. Persoonallinen ja kiinnostava ottelija voidaan oikealla tavalla nostaa yleisön tietoisuuteen ja ajan kanssa rakentaa nimeksi, jonka ihmiset haluavat nähdä ottelemassa.
Lopulta kyse on myös liiketoiminnasta. Kamppailu-urheilun tekeminen ja hyvien otteluiden järjestäminen ovat tietenkin kaiken perusta, mutta tapahtuman on myös myytävä. Ilman maksavaa yleisöä promootio ei kasva, eikä pitkällä aikavälillä ole myöskään tapahtumia, joissa ottelijat pääsevät ottelemaan.
Kaikki eivät onnistu – ja juuri niin pitääkin tapahtua
Potentiaalia siis on, mutta mikään ei takaa sitä, että se onnistutaan lunastamaan. Ice Cagen asema näyttää tällä hetkellä vakaalta, ja moni pienempi promootio voi jatkaa toimintaansa pitkäänkin, jos tavoitteet ja tapahtumien mittakaava pidetään realistisina.
Suurimmat riskit syntyvät silloin, kun lähdetään kasvamaan. Isompi halli, suuremmat tuotantokulut ja kovemmat ottelijapalkkiot vaativat myös enemmän maksavaa yleisöä. Se, että tapahtuma toimii tuhannelle katsojalle, ei vielä tarkoita, että sama konsepti toimisi viidelle tuhannelle.
Osa kasvua tavoittelevista promootioista tulee varmasti epäonnistumaan, mutta syynä ei ole se, ettei Suomessa olisi niille elintilaa. Markkina tarjoaa mahdollisuuden useammalle isolle toimijalle, mutta jokaisen on itse löydettävä tapa lunastaa tuo mahdollisuus.
Kamppailubuumi tarjoaa mahdollisuuden, mutta ei valmista liiketoimintaa. Lopulta vastuu epäonnistumisesta – ja ansio onnistumisesta – kuuluu promootiolle itselleen.
Lue lisää ajankohtaisia mielipidekirjoituksia!
