Makwan Amirkhanin vaatimus tavallista pidemmästä ottelusta Ice Cage 7:ssa on herättänyt ihmetystä. Päätös ei kuitenkaan ole ristiriidassa hänen uransa kanssa, vaan perustuu vastustajan kokemattomuuteen ja pitkän ottelun peruslainalaisuuksiin.
Ice Cage 7 -tapahtumassa oteltavasta Makwan Amirkhanin ja Alexander ”Stagala” Kriegsmanin ottelusta on riittänyt puhetta ja yksi hämmennystä herättänyt seikka on se, miksi Makwan halusi ottelusta pidemmän kuin normaalit kolme erää? Makwanhan ei ole ollut vapaaotteluissaan tunnettu kovasta kestävyyskunnosta vaan nimenomaan siitä, että hiipuu loppua kohti. Miksi siis vaatia pitkää matsia?
Miksi asetelma on Makwanille edullinen?
Ero on ennen kaikkea vastustajissa. Makwanin aiemmat vastustajat ovat olleet järjestään kokeneita kamppailijoita ja osa myös teknisesti Makwania parempia. Kun Makwan joutuu venymään taitojensa rajoille, se kuluttaa hänen rajallista kestävyyttään nopeasti.
Stagala taas on kokematon eikä ole nyrkkeilytaidollisesti lähelläkään Makwania. Hänen ainoat etunsa ovat koko ja voima. Stagalan kestävyyttä ei ole kunnolla koeteltu, mutta entisenä pikajuoksijana hän lienee geneettisesti Makwanin kaltainen sprintterityyppi. Kovan peruskunnon rakentaminen sprintterille on mahdollista, mutta se on vuosien projekti eikä hänellä ole ollut siihen ainakaan lyhyellä kamppailu-urallaan aikaa.
Kokemus kääntää pitkät ottelut
Yksi kamppailun peruslainalaisuuksista on, että ottelut lähes aina kääntyvät loppua kohti taitavamman eduksi, jos kuntopohjassa ei ole radikaalia eroa. Kokematon ottelija ei kykene säätelemään voimiaan säästääkseen niitä loppueriin ja lisäksi hän jännityksen ja virheliikkeiden takia kuluttaa energiaansa enemmän hukkaan. Toiminta ei ole yhtä taloudellista.
Usein kokematon lahjakas ottelija voi ottelun alussa näyttää hyvältä, mutta suoritustaso putoaa radikaalisti ottelun edetessä. Siksi ammattinyrkkeilyottelutkin aloitetaan 4-eräisistä otteluista, jotka ovat vain hieman amatööriotteluita pidempiä ja uralla edetään pikkuhiljaa kohti 12-eräisiä mestaruusotteluita.
Kun kaksi eri tasoista ottelijaa kohtaa, kokemattomampi ja taidollisesti heikompi pysyy usein ensimmäisen erän mukana ja saattaa jopa voittaa sen. Usein kokeneempi ottelija on myös alussa passiivinen ja keskittyy puolustukseen varmistaakseen ettei tule tyrmätyksi alussa kun vastustaja on vielä voimissaan. Kokemus auttaa myös havainnoimaan vastustajan virheitä ja tämän niin sanottua rytmiä.
Kun virheet on havaittu ja rytmi selvitetty, on paljon helpompi ajoittaa omat vastahyökkäykset. Vastustajan väsyessä tämän iskuista myös tylsyy kovin terä ja kokeneempi voi hyökätä itse rohkeammin. Vaikka joku isku tulisikin omaan päähän, se ei yleensä enää aiheuta katastrofia.
Miten ottelu todennäköisesti ratkeaa?
Tuloksena tästä on yleensä se, että vaaka kääntyy tasaisesti kokeneemman eduksi ja mitä pidempi matsi, sitä enemmän kokeneemmalle jää eriä, joissa hän voi osoittaa ylivoimaisuutensa. Tämä on se syy, miksi Makwanin kannattaa ottaa Stagalaa vastaan mahdollisimman pitkä ottelu.
Tarpeeksi suurella erolla ottelun kehitys usein johtaa kokeneemman keskeytysvoittoon joskus puolenvälin jälkeen. Tätä voi pitää todennäköisimpänä lopputuloksena myös Makwanin ja Stagalan ottelussa.
Lue lisää ajankohtaisia mielipidekirjoituksia!
