Yhdet puheet, toiset teot – mikä IFC:ssä oikein mättää?

IFC:n kohdalla ongelmaksi ei nouse ottelutaso, vaan johdonmukaisuuden puute.

Immun Fight Club 1 ei kaadu otteluihin, tuotantoon tai kiinnostuksen puutteeseen. Se kaatuu puheisiin. IFC:n toiminnassa ongelmaksi nousee yhä uudelleen sama asia: lupaukset eivät vastaa tekoja.

Immun Fight Club 1 ei ole missään nimessä huono tapahtuma. Vuoden 2024 mittapuulla se olisi jopa aivan erinomainen. Mutta jokin mättää – nimittäin Yhdet Puheet.

Markkinointi on tietysti aina markkinointia ja epämääräisiä ”Suomen kovimpia” tapahtumia, ottelijoita, pystyottelijoita, painijoita jne. on kolmetoista tusinassa. Eivätkä kaikki asiat aina toteudu suunnitellusti, vaan tapahtumiin tulee muutoksia järjestelyiden aikana. IFC:n toiminta vaikuttaa kuitenkin jatkuvasti aivan päinvastaiselta kuin on aiemmin julistettu.

Lue myös: IFC:n piilotettu helmi – ottelu, joka jää vääristä syistä varjoon

Urheilullinen taso ei vastaa lupauksia

IFC:n taso ei ole huono, kaukana siitä, mutta kun sen julistettiin olevan Suomen kovatasoisin tapahtuma, oli oletuksena kovat vastustajat molemmille pääottelijoille.

Omar Tugareville järjestettiin kuitenkin välimatsi, jossa vastustaja on täysin journeyman-tasoa. Omran Chaabanin vastustaja lopulta oli UFC-veteraani, mutta juuri tuota vähäisempää UFC-kokemusta ei voi olla ja sekin on 10 vuoden takaa. Ottelu ei ole surkea, mutta selkeä pettymys koviin lupauksiin nähden.

Urheilullisesti tätä ei voi millään väittää esimerkiksi Abdul Hussein vs. Tyson Nam -ottelun tasoiseksi. Se ei vain pidä paikkaansa. Edes show-puolella Immu vs. Aki Manninen -ottelu ei tunnu herättävän minkäänlaista laajempaa kiinnostusta.

Kun käytös on vain puhetta

Tapahtumaa lanseerattaessa julistettiin myös, kuinka ottelijoilta vaaditaan hyvää käytöstä pressissä. Ja ehkä vaadittiinkin, mutta mitä tehtiin kun Magamed Gadievin ja Niklas Hyvärisen alatyylinen suunsoitto eskaloitui tönimiseksi? Peruttiinko ottelu? Ilmoitettiinko palkkion alentamisesta? Ei, vaan välikohtaus valjastettiin lipunmyynnin avuksi promootion markkinointimateriaalissa.

Lue myös: Tuusulaan avautuu uusi kamppailusali – Tunnettu thainyrkkeilijä Magamed Gadiev aloittaa valmentajana

Rikolliset ottelemassa

Koko promootion perustamisajatuksen piti olla jonkinlainen ryhtiliike suomalaiseen kamppailu-urheiluun, koskapa muissa promootioissa ottelemaan oli otettu erilaisia rikollisia ja tämä on sopimatonta.

Nyt IFC:n kortilla on ainakin neljä vankilassa istunutta ottelijaa. Tätä on perusteltu sillä että kun tuomio on kärsitty, velka on maksettu yhteiskunnalle ja toinen mahdollisuus pitää antaa.

Ottelijoista ex-puolisonsa kuristusmurhasta tuomittu Toni Hakala on kuitenkin parhaillaan epäiltynä pahoinpitelystä ja prosessi tulee olemaan vielä kesken tapahtuman aikana.

Niklas Hyvärinen taas on ottelun aikaan valvotussa koevapaudessa tai ainakin ehdonalaisessa siitä, että hyökkäsi vanhemman ja pienemmän miehen kimppuun yllättäen takaapäin ja pahoinpiteli tämän niin että hätäleikkauksessa jouduttiin poistamaan sisäelimiä. Lisäksi hän iski naista lyömäaseella sukuelimiin ja pahoinpiteli lasta. Tämä kaikki pressissä kuitattiin sillä, että ”on jouduttu tappeluun velanperijän kanssa”.

Herääkin kysymys, mitä oikein pitäisi tehdä, että ei pääsisi ottelemaan IFC:hen?

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Sinänsähän rikollisten Fight Clubin pyörittäminen ei ole laitonta, ellei mennä aivan ylilyönteihin kuten taannoinen poliisin kieltämä Underground Kings -tapahtuma, jossa uusnatsien ja katujengiläisten piti ottaman yhteen NHB-säännöillä. Siitä ollaan kuitenkin kaukana, eikä toiminnassa yhteiskunnallisesti ole mitään moitittavaa.

On kuitenkin vaikea nähdä, että jatkuva puheiden ja tekojen ristiriita olisi promootion pitkän tähtäimen markkinoinnille edullista, vaikka se sallittua onkin. Ainakin olisi hyvä kertoa että suunnitelmia on muutettu ja jatkossa toimitaan eri tavalla kuin ensin ajateltiin.

Yhdet puheet.

Lue lisää ajankohtaisia mielipidekirjoituksia!