Uusien kamppailutapahtumien määrä herättää kritiikkiä, vaikka kilpailu ja monipuolinen tapahtumatarjonta hyödyttävät koko suomalaista kamppailu-urheilua.
”Näitä tapahtumia alkaa olla jo aivan liikaa!”
”Antakaa Ice Cagen hoitaa homma!”
”Mihin tätäkin tapahtumaa nyt tarvitaan?”
Oheiset kommentit on poimittu sosiaalisesta mediasta, kun joku uusi kamppailutapahtuma on julkaistu.
Miksi Suomeen tarvitaan lisää kamppailutapahtumia?
Yllättävän moni ajattelee, että Suomeen riittää muutama täyden jäähallin vetävä hyvän tuotantoarvon kamppailutapahtuma vuodessa ja muuta ei tarvita. Näkökanta on kuitenkin suppea ja jopa itsekäs. Jos minä en tarvitse jotain, sitä ei pidä muillakaan oleman.
Koko suomalaisen kamppailu-urheiluskenen kehityksen kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että tapahtumia on runsaasti. Tarvetta on sekä suurille Ice Cagen kanssa kilpailemaan pyrkiville promootioille että pienemmille paikallistoimijoille.
Näistä muista toimijoista hyötyvät erityisesti ottelijat, mutta myös yleisö ja paradoksaalisesti jopa Ice Cage voi lopulta olla saamapuolella.
Kilpailu nostaa koko kamppailuskenen tasoa
Suuret valtakunnalliset toimijat, jotka pyrkivät kilpailemaan Ice Cagen kanssa Suomen ykköspromootion asemasta tarjoavat yleisölle korkean tason otteluita ja tuovat lisätarjontaa. Ice Cage on toistaiseksi järjestänyt vain kolme iltaa vuodessa. Tämä on urheilutuotteeksi todella vähän, jos sitä verrataan vaikka palloiluliigojen tarjontaan.
On lisäksi vaikea nähdä, mitä konkreettista haittaa lisätarjonnasta olisi. Jos joku ei halua katsoa jonkun promootion iltoja, niin se ei ole mitenkään pakollista.
Suurin hyötyjä ovat kuitenkin Suomen kärkitason ottelijat. Ice Cagen brändi on ylivoimainen ja tarjoaa merkittävän valtakunnallisen näkyvyyden. Ice Cage -ottelijan sponsorointi onkin siksi yrityksille varsin houkuttelevaa.
Tämän kompensoimiseksi kilpailevien promootioiden on käytännössä tarjottava parempia ottelupalkkioita. Kilpailevat tarjoukset taas antavat myös Ice Cagessa otteleville vipuvartta palkkioneuvotteluissa.
Palkkiotason yleinen nousu puolestaan mahdollistaa enemmän ammattimaista ja puoliammattimaista harjoittelua ja nostaa siten koko kentän tasoa. Tuloksena onkin jo keskipitkällä aikavälillä parempia otteluita kotimaassa ja parempaa kansainvälistä menestystä.
Kilpailijoiden olemassaolo pakottaa myös Ice Cagen kehittämään tuotettaan jatkuvasti. Jos se haluaa pysyä Suomen selkeästi johtavana promootiona, nykytason pitäminen ei riitä vaan kehitystä on jatkettava vähintään samaan tahtiin kuin tähän asti.
Koska kilpailu kamppailuyleisöstä ei ole nollasummapeliä, on tuotekehityksen tuloksena luultavasti myös Ice Cagen suosion kasvaminen.
Lue myös: Miksi suosikkisi ei kohtaa kovinta vastustajaa? Vastaus löytyy kolmen tahon pelistä
Pienet tapahtumat kasvattavat tulevaisuuden ottelijoita
Toinen yleistynyt ilmiö ovat paikalliset ja alueelliset tapahtumat, joiden realistiset yleisötavoitteet ovat sadoista korkeintaan pariin-kolmeen tuhanteen katsojaan. Näiden koko konsepti on erilainen kuin suurten valtakunnallisten tapahtumien. Myös palkkiotaso on maltillisempi, koska tulopuolikaan ei voi olla samanlainen.
Yleisön kannalta nämä tapahtumat tarjoavat ensisijassa mahdollisuuden nähdä kamppailu-urheilua paikan päällä. Toiselle paikkakunnalle urheilua katsomaan lähteminen on aina suurempi projekti ja erityisesti monille nuorille hankalasti toteutettavissa. Etenkin jos se vaatii yöpymistä.
Tapahtumien kokeminen paikan päällä on aina erilainen elämys kuin ruudun välityksellä. Siksi se sitouttaa yleisöä ja lisää myös suurempien tapahtumien suosiota erityisesti striimien osalta.
Kun useimmista pienemmistäkin tapahtumista on myös striimit, tarjoavat ne myös mahdollisuuden nähdä sen kautta oman suosikkiottelijan esiintymisiä useammin, vaikka itse tapahtuma ei olisi omassa kotikaupungissa.
Ottelijoille paikalliset ja alueelliset tapahtumat tarjoavat erityisesti mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Ice Cage ja muut valtakunnalliset toimijat järjestävät kuitenkin vain rajatun määrän otteluita vuodessa. Siten ne eivät voi mitenkään tarjota kaikille ammattilaisottelukelpoisille suomalaiskamppailijoille useita otteluita vuodessa, mikä olisi kehittymisen kannalta oleellisen tärkeää.
Pystylajeissa otteluiden puutetta voi paikata amatööriotteluilla, joskin sääntöeroihin sopeutuminen vaatii tietysti huomiota harjoittelussa. Vapaaottelussa ammattilaisilta on käytännössä kielletty amatööriotteleminen omassa lajissaan, joten heillä ongelma on vielä pahempi.
Mikäli järjestelmä ei tuota alhaalta päin uusia kykyjä, ei suurilla toimijoilla muutaman vuoden kuluttua ole riittävästi päteviä ottelijoita, kun nykyrosterista osa lopettaa ja osa siirtyy kansainvälisiin kehiin.
Kamppailu-urheilu tarvitsee toimivan ekosysteemin
Ajatus siitä, että Suomeen tarvitaan vain muutama suuri kamppailutapahtuma, perustuu ajatukseen niukkuudesta, jota kamppailu-urheilun ei tarvitse hyväksyä. Ice Cage voi olla Suomen johtava promootio ja samalla täällä voi olla tilaa useille muillekin toimijoille. Nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään.
Päinvastoin: suuri ja monipuolinen tapahtumakenttä hyödyttää ennen kaikkea ottelijoita. Kilpailu nostaa palkkioita, lisää ottelumahdollisuuksia ja pakottaa promootiot kehittämään toimintaansa. Paikalliset tapahtumat puolestaan tarjoavat ottelijoille tärkeän väylän kehittyä ja yleisölle mahdollisuuden nähdä kamppailu-urheilua paikan päällä ilman matkustamista toiselle puolelle Suomea.
Siksi kysymys ei oikeastaan ole siitä, mihin uusia tapahtumia tarvitaan, vaan siitä, miksi niitä ei olisi Suomessa vielä enemmän.
”Antakaa Ice Cagen hoitaa homma” kuulostaa hyvältä ajatukselta vain niin kauan kuin unohtaa, että suomalainen kamppailu-urheilu tarvitsee kokonaisen ekosysteemin – ei yhtä ainoaa lippulaivaa. Ja jos kilpailu onnistuu kasvattamaan koko yleisöä, paremmasta ja suuremmasta skenestä hyötyy lopulta myös Ice Cage.
Tapahtumia alkaa siis olla paljon – mutta kamppailu-urheilun näkökulmasta tuskin vielä liikaa.
Lue lisää ajankohtaisia mielipidekirjoituksia!
